Ensimmäinen vuosi Hämeenlinnassa vierähti odotellessa, että korona katoaisi. Vielä en ole kertaakaan katunut, että tuli muutettua tänne.
Keväällä tuntui viisaimmalta suhtautua virukseen kunnioittavasti ja viranomaisten ohjeisiin kuuliaisesti. Tuntuu se vielä syksylläkin, mutta hiljalleen rajoitukset alkoivat kuitenkin harmittaa toden teolla. Ilmeisesti minuunkin iski koronaväsymys.
Työkiireet ajoivat blogin ohi
Rennoiksi mutta aktiivisiksi suunnitelluista eläkepäivistä tuli pelkkää kotoilua. Aika kävi pitkäksi, ja se jos mikä on ihmiselle vaarallista. Mikä siinä muu auttoi kuin ruveta ajan kuluksi vanhoihin, tuttuihin töihin – etänä tietysti.
Muuttoblogille ei enää syksyllä jäänyt aikaa. Niin itselleni selitin. Vanhasta muistista vetosin mielessäni työkiireisiin, vaikka ei tässä sentään mihinkään raadantaan ole enää ryhdytty.
Tosiasiassa ei tietenkään ollut pula ajasta vaan kiinnostuksesta. Kirjoitukset jäivät yksi toisensa jälkeen alustavan luonnoksen asteelle tai pelkäksi ajatukseksi.
Korona rajoitti kokemuspiiriä
Osasyy into laimensi korona. En tahtonut pitää pandemiablogia. Elämä on kuitenkin ollut niin rajoittunutta, ettei juuri muuhun tuntunut olevan aihetta. En ole päässyt paljonkaan testaamaan paikkakunnan palveluja, saati tapahtumia, mistä syystä en ole myöskään voinut niitä kirjoituksissa ruotia.
Kun huvikseen kirjoittelee, ei onneksi tarvitse potea huonoa omaatuntoa. Tämä blogi on kirjoittajalle selvästi tehtävänsä täyttänyt.
On aika pistää näille tarinoille viimeinen piste.
Hyvä kaupunki talvellakin
Hämeenlinna tuntuu edelleen hienolta kaupungilta, koronasta huolimatta ja osittain nimenomaan sen vuoksi. On täällä mukavampaa viettää vapaaehtoista karanteenia kuin monessa muussa paikassa.
Erityinen ilonaihe ovat olleet kaupunkimme mainiot ulkoilumahdollisuudet. Kävelykilometrejä on viimeisen vuoden aikana kertynyt ennätysmäärä. Kun vielä saatiin kunnon talvi, kelpaa täällä reippailla.
Kesäinen Hämeenlinna oli minulle entuudestaan paljon tätä talvista tutumpi. Esimerkiksi Rantareitti palvelee kuitenkin yhtä hyvin kaikkina vuodenaikoina.
Kertaakaan ei ole vielä kaduttanut, että tuli muutettua Hämeenlinnaan. Ulkoillessani olen ratkaisuun aina aivan erityisen tyytyväinen.
Riitely ei mainetta kirkasta
Etukäteen näin Hämeenlinnassa kaksi vakavampaa varjopuolta:
- Poliittiset päättäjät ovat eripuraisia.
- Some- ynnä muun kansalaiskeskustelun perusvire on kielteinen.
Mielelläni olisin huomannut erehtyneeni. Valitettavasti ennakkokäsitykset kuitenkin osoittautuivat oikeiksi.
Osaan kyllä pysytellä pois niiltä somepalstoilta, joissa ei tule kuin surulliseksi. Kaupungin päättäjien edesottamuksia sitä vastoin on pakko seurata, jos aikoo lähestyvissä kuntavaaleissa tehdä kutakuinkin harkitun valinnan.
Miten loistava ja menestyvä kaupunki Hämeenlinna olisikaan, jos paikallispoliittiseen keskusteluun saataisiin edes pikkuisen aikuisempaa sävyä ainaisen haukkumisen ja kiukuttelun sijaan.