Eino Leino vai Vexi Salmi?

Suven ja runon päivän tapahtuman joutuu Hämeenlinnassa järjestämään itse, kun valmista ei ole tarjolla: Loiri laulamaan Leinoa, mieli avoimeksi henkeville ajatuksille ja sekaan vähän Salmea.

Hyvää Eino Leinon päivää, hämeenlinnalaiset! Liput sentään liehuvat vakiintuneena liputuspäivänä. Muutenhan suuren runoilijan syntymäpäivää ei täällä näytä olevan tapana ainakaan julkisemmin juhlia.

Aihetta olisi: Eino Leino valmistui ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseossa, ja hänen runojaan julkaistiin kouluvuosina Hämeen Sanomissa. Hauholla Leino Häme-Wikin mukaan viivähti vanhemmalla iällä hyvän tovin, kun muutaman viikon mittaiseksi suunniteltu visiitti venyi kolmeksi kuukaudeksi.

Ohuempienkin yhteyksien varassa kaupungit ovat omineet suurmiehiä paikkakunnan mainetta kohentamaan.

Kajaanissa kokonainen runoviikko

Leinon synnyinkaupungissa Kajaanissa on ollut aamulla ohjelmassa Runon ja suven päivän lipunnosto, vaikka koronan vuoksi Kajaanin Runoviikko perinteisenä yleisötapahtumana peruuntui. Virtuaalista tarjontaa sentään on jonkin verran.

Runoviikko on järjestetty tätä ennen jo 43. kertaa. Noin vakiintuneen festivaalin kanssa tuskin kannattaisi ruveta kilpailemaan. Jotakin tapahtuman tynkää Eino Leinon päivä silti ansaitsisi Hämeenlinnassakin.

Jos iskelmäsanoittajat jätetään laskuista pois, suomalaisten parhaiten tuntema runoilija taitaa edelleen olla Leino. Hänen runonsa ovat monille meistä tärkeitä, rakkaitakin.

Leinon vaiko sittenkin Salmen?

Vaikka Leinon tuotantoa tunnetaan hyvin, pieniä aukkoja saattaa tiedoissa olla.

Tuli yhtenä alkukesän iltana kinaa siitä, onko muun muassa Olli LIndholmin levyttämän Maailma on kaunis -kappaleen sanoittanut Irwin Goodman vai Vexi Salmi. No tietenkin Vexi Salmi! Irwinkin kyllä aikanaan levytti tuon kauniin laulun, samoin Vesa-Matti Loiri.

Googlata kuitenkin piti ennen kuin kaikki keskustelun osallistujat uskoivat järkipuhetta. Heti ensimmäinen osuma vei Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun, jonne oli tullut seuraavanlainen kysymys:

”Mikähän on E. Leinon runo, jossa sanotaan ’Elämä on kaunis ja hyvä sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille’, ainakin melkein noin sanotaan. Kiitos.”

Kirjaston tätä tai setä ei tietenkään ryhtynyt sättimään kysyjää sivistymättömäksi kusipääksi niin kuin somessa nykyisin tehtäisiin vaan valisti lempeästi:

”Tämä ei taida olla ihan Leinoa, vaan uudemman polven runoilija/sanoittaja Vexi Salmi on tämän runon takana. Salmen sanoituksen ensimmäinen säkeistö alkaa näin:
Maailma on kaunis ja hyvä elää sille,
jolla on aikaa ja tilaa unelmille
ja mielen vapaus
ja mielen vapaus.”

Kysymys ja vastaus olivat jo vuodelta 2004. Nykyisin kaikki varmaan osaavat erottaa toisistaan Eino Leinon ja Vexi Salmen tuotannon, ainakin Hämeenlinnassa.

Mutta mikäpä estäisi laajentamasta heinäkuisen runotapahtuman näkökulmaa Leinosta Salmeen.

Runo ja suvi – mikä upea yhdistelmä!

Kajaanilaiset eivät ole tempaisseet lipunnostolleen nimeä omasta päästään. Kalenterissa lukee, että tänään on Eino Leinon, runon ja suven päivä.

Runon ja suven – voiko päivällä enää suloisempaa nimeä olla! Suomen suvi on runollisen kaunis ja sopii loistavasti kehystämään vaikkapa juuri Eino Leinon tuotantoa.

En ainakaan muista aiemmin kuulleeni suven ja runon päivän syntyhistoriaa. Wikipediasta äsken luin, että aloite runon ja suven päivästä on peräisin Veikko Sinisalolta, joka ehdotti sitä vuonna 1991 kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaalle. Ministeri innostui asiasta ja julisti 6.7.1992 Kajaanissa Eino Leinon syntymäpäivän runon ja suven päiväksi.

Kalenteriin päivä otettiin kuitenkin vasta vuonna 1998.

Tuskin olisi Sibeliukselta pois

Hämeenlinnan brändinrakentajat ovat varmaan oikeassa siinä, että Sibeliuksesta jos yleensä jostakin kaupunki voitaisiin tuntea ja muistaa maailmalla.

Sibeliuksen arvoa ei kuitenkaan yhtään vähentäisi se, että myös Leinoa jotenkin muistettaisiin. Onhan Kajaanin Runoviikollakin alaotsikkona Sana ja sävel.

Kulttuurikaupungin maineelle on suorastaan noloa, että runon ja suven päivää ei täällä edes huomaa, ellei vilkaise lipputankoon. Muistolaatta ei oikein tunnu Eino Leinon arvolle riittävältä. Onhan noita laattoja Hämeenlinnassa kuulemma noin 80 muutakin.

Jaa kirjoitus:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *