Pitäisikö roskaamista ymmärtää?

roskaaminen

Mikä saa ihmiset roskaamaan? Keitä roskaajat ovat? Mitä silloin ajatellaan tai puhutaan, kun roinaa heitetään maahan? Utelias asenne voisi auttaa keksimään ratkaisuja kalliiksi käyvään ongelmaan.

Olen jo aiemmin tässä blogissa kertonut, ettei minulta riitä ymmärrystä eikä edes ymmärtämisen halua roskaajille ja töhertäjille. Meinasin äkkipikaistuksissani luokitella tuohon porukkaan jopa Salaperäisen Somistajan, joka keväällä ilahdutti Varikonniemessä liikkuvia pelkistetyillä asetelmillaan.

Nyt olen tarkistanut kantaani, ainakin melkein. Uteliaisuus on voittamassa moralisoinnin.

Tahtoisin tietää, mitä liikkuu niiden ihmisten päässä, jotka roskaavat esimerkiksi tätä kaunista Hämeenlinnaa.

Niin pitkällä henkisessä kehityksessä en vielä ole, että tahtoisin heti tavata henkilökohtaisesti kyseisiä henkilöitä. Erittäin mielelläni  sitä vastoin lukisin jonkun tutkivan journalistin tekemän syvähaastattelun roskaajien sielunelämästä.

Onko hyviä hypoteeseja?

Hämeenlinnassa roskaamisongelma ei onneksi ole vielä ihan samassa jamassa kuin pahimmissa paikoissa. Mutta törkeitäkin tapauksia riittää, ja jokainen niistä on liikaa.

Jos someraivo saisi roskaajat parantamaan tapansa, he olisivat kaikki jo ympäristötietoisia mallikansalaisia. Tuskin tehoaa myöskään asiantuntijoiden järkipuhe. Sitä uskomme vain me, jotka emme ikinä roskaa, ainakaan tahallamme.

Jotakin uutta pitäisi keksiä.

Eikö kannattaisi ottaa jopa pienellä tutkimuksella selvää, mitä ihmettä on ääliömäisen ja veronmaksajille kalliiksi käyvän käytöksen takana? Silloin olisi edellytykset löytää myös parannuskeinot tilanteeseen. Vai onko roskaajista jo tarjolla luotettavaa tietoa?

Ellei ole, niin nyt voisimme joukkoistaa tutkimusprojektin suunnittelun. Apua olisi varmaan hyvistä hypoteeseista – siis oletuksia, joilla ilmiötä voisi selittää, ja joita sitten testattaisiin esimerkiksi haastatteluilla.

Sekajätettä ja purtiloita

Esittelen tässä ajattelun ja ideoinnin virikkeeksi pari tuoretta esimerkkiä.

Kaupunginpuiston parkkipaikalla oli hiljattain hujan hajan niin monenlaisia roskia, että tuskin niitä kaikkia oli jättänyt jälkeensä yksi henkilö tai edes autokunta. Parinkymmenen metrin päässä olisi tilava roskis, oikein sellaista molok-mallia.

Varikonniemen pitkospuiden levähdyspaikkaa oli tällä viikolla roskattu aivan eri tyylillä. Kuten isosta kuvasta yllä näkyy, tyhjät oluttölkit oli aseteltu melkein sotilaalliseen muodostelmaan; mitä nyt tuuli oli suistanut pari purtiloa omille teilleen.

Näin erilaisten roskaamistyylien taustalla täytyy olla aivan erilaista ajattelua – tai ajattelemattomuutta.

Miten sinä selität näitä tai muita konkreettisia roskaustapauksia?

Jätäpä tuomiontorvi tällä kertaa hyllylle ja yritä ymmärtää, miksi ihmiset toimivat näin.

Ymmärtämisestä olisi apua roskaamisongelman ratkaisussa, vaikka hyväksyä ei törkytouhua mitenkään voi.

Jaa kirjoitus:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *